6211/10.00/2020

KRAKLK 08.09.2020 § 139 

Esityksen keskeinen sisältö

Joensuun keskustan täydennysrakennettavilla asuntoalueilla esitetään otettavaksi käyttöön periaate autopaikkojen vapaaksiostosta. Siinä kaupunki ottaa korvausta vastaan järjestettäväkseen osan kiinteistöjen vastuulla olevista autopaikoista täydennysrakentamishankkeissa. Tällä esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa Joensuun liikekeskustan alueella jo kauan käytössä ollutta ns. keskustan keskitetyn pysäköintijärjestelmän määrittelyä eikä toimintatapaa, vaan esitys monipuolistaa asuntoalueiden pysäköinninjärjestämismahdollisuuksia.

Keskustan asuinkerrostaloalueilla pysäköinti on toteutettavissa joko tavanomaisena maantasopysäköintinä, autokatoksissa, ensimmäisen kerroksen autotalleina, avoimena pysäköintikerroksena rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa tai rakenteellisena pysäköintinä (mm. pysäköintitalot, maanalainen pysäköinti). Tonttitehokkuuden kasvaessa tulee tarve toteuttaa kalliimpia rakenteellisen pysäköinnin ratkaisuja tonteilla. Jos osa pysäköintipaikoista sallitaan sijoittaa asuntokadun alueelle, voidaan täydennysrakentamispotentiaalia hyödyntää paremmin ilman kallista rakenteellista pysäköintiä. Tällöin autopaikkojen toteutuskustannukset tulevat kiinteistönomistajalle halvemmaksi. Toisaalta autopaikkojen järjestämisvastuu kustannuksineen siirtyy kunnalle.

Keskustan täydennysrakennettavia asuntoalueita koskevalla autopaikkojen vapaaksiostomahdollisuudella kannustetaan keskustan asuntoalueiden täydennysrakennushankkeita, hyödynnetään paremmin asuntokatujen pysäköintipaikkoja ja kootaan rahoitusta tarpeellisille katujen peruskorjaushankkeille. Mallissa kiinteistöt, jotka tarvitsevat enemmän autopaikkoja täydennysrakentamishankkeissa, kuin mitä pystyvät kiinteistölle sijoittamaan, maksavat kaupungille autopaikkojen järjestämisestä.  Tällä vapaaksiostolla kiinteistöt voivat osoittaa autopaikat alueen katuverkolta, mutta eivät saa oikeutta mihinkään tiettyyn yksittäiseen kadulla sijaitsevaan pysäköintipaikkaan. Asukkaat saavat oikeuden pysäköintiin hankkimalla asukaspysäköintitunnuksen kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisella erillisellä maksulla. Pysäköintipaikkojen ylläpitokustannukset katetaan pysäköintitunnuksen hinnalla. Vapaaksiostoon kuuluvien autopaikkojen määrä on rajoitettu ja niitä voidaan käyttää vain täydentämään kiinteistöjen pysäköintipaikkoja.

Periaatteita sovellettaisiin keskustan asuntoalueilla Joensuun keskusta osayleiskaavan (2012) mukaisissa asumisen täydennysrakentamishankkeissa, jotka edellyttävät asemakaavan muuttamista. Keskustan asuinalueilla tarkoitetaan tässä liikekeskustan ulkopuolisia alueita ruutukaavalla. Alueiden täsmällinen rajaus vastaisi keskustan pysäköintitunnusalueita A ja B. Periaatteita ei sovellettaisi liikekeskustassa, jossa rakentaminen on selvästi tehokkaampaa, jossa on suuri tarve asiointi- ja työmatkapysäköintiin ja jossa kaikki kadunvarsien pysäköintipaikat tarvitaan asiointipysäköintiin.

Joensuun keskustan täydennysrakentamisen tavoitteet

Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan osayleiskaavan joulukuussa 2012. Sen yksi kantava tavoite oli mahdollistaa merkittävästi asumisen täydennysrakentamista keskusta-alueelle, jossa palvelut ovat lähellä ja jo rakennettu infra mahdollistaa lisärakentamisen. Keskustan osayleiskaavan jälkeen on hyväksytty koko kaupunkia koskeva täydennysrakentamisohjelma (KV 29.5.2017), jossa on linjattu laajemmat tavoitteet täydennysrakentamiselle. Lisäksi valtuuston vuonna 2014 hyväksymä Symmetrisen kaupungin visio painottaa keskusta-alueen merkitystä koko kaupungille ja näyttää suuntaviivoja Joensuun kaupunkimaistumiseen.

Edellä mainituilla päätöksillä kaupunki sitoutui vahvasti täydennysrakentamiseen keskustamaisella alueella. Tavoite myös toteutuu. Kaupungin väestönkasvu on ollut vahvaa keskustamaisella alueella päättyneen vuosikymmenen aikana. Keskustamaisten alueiden väestönkasvu on ollut noin 2 % vuodessa samalla, kun kantakaupungin väkiluku on kasvanut noin 1 % vuodessa ja koko kaupungin väkiluku noin 0,5 % vuodessa.

Keskustan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehtiin esiselvitys keskustan asuntoalueiden katujen pysäköintikäytön tehostamisesta. Tarkoitus oli selvittää reunaehdot sille, miten asuntokaduille voitaisiin sijoittaa asumisen edellyttämiä autopaikkoja osana täydennysrakentamishankkeiden pysäköintiratkaisuja. Selvityksessä pyrittiin löytämään sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät asuntokaduista viihtyisämpiä ja turvallisempia, samalla kuitenkin turvaten liikennöinnin kaikilla ajoneuvoilla. Asuntokadut on merkitty keskustan osayleiskaavassa omalla merkinnällään (valkoinen katualue ilman lisämerkintöjä). 

Keskustan asuntoalueilla asuntojen kysyntä on hyvä, mutta hintataso alempi kuin kysytyimmissä kohteissa ydinkeskustassa ja jokivarressa. Asuntoalueiden pysäköinti on hankkeiden talous huomioiden toteutettavissa joko tavanomaisena maantasopysäköintinä tai autokatoksissa. Pieni osa paikoista voidaan toteuttaa esimerkiksi autotalleina. Asuntoalueen täydennysrakentamishankkeissa ei ole hankkeiden talouden kannalta mahdollista toteuttaa pysäköintikellareita tai pysäköintilaitoksia, kuten keskustan kaikkein kysytyimmillä tonteilla.

Lakiperusta autopaikkojen vapaaksiostolle

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 156 §:ssä säädetään autopaikkojen järjestämisestä. Lainkohdan 1 momentin mukaan kiinteistöä varten asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat tulee järjestää rakentamisen yhteydessä. Lisäksi 2 momentin mukaan, jos asemakaavassa niin määrätään, kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä, ja tässä tapauksessa kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan.

Autopaikkojen järjestäminen on siten kiinteistön asia ja sidottu rakentamishankkeeseen. Asemakaavalla määrätään tarkemmin autopaikkojen määrästä ja niiden sijoittamisesta. Rakennusluvassa voidaan osoittaa kiinteistön autopaikka kadulle edellyttäen, että asemakaava antaa tähän mahdollisuuden ja tätä varten on perustettu rasite. Rasitteen perustaminen edellyttää sopimista katualueen omistajan (Joensuun kaupunki) ja kiinteistön välillä.

Vapaaksiostossa kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan. Tämän korvauksen avulla kaupunki järjestää autopaikat ja kattaa pysäköinnin järjestelyiden investoinnit tai osan investoinneista. Pysäköintipaikan kustannus muodostuu rakentamisesta, operoinnista, ylläpidosta ja kunnossapidosta. Vapaaksiostolla katettaisiin investointikustannus ja maan arvo. Käyttö- ja ylläpitokustannukset katettaisiin asukaspysäköintitunnuksen hinnalla. Vapaaksiosto ei tuo kaupungille suoranaista velvoitetta rakentaa tai peruskorjata katualuetta tai tehdä muitakaan muutoksia pysäköinnin järjestämiseksi, mikäli alueelta on osoitettavissa riittävä määrä pysäköintipaikkoja.Tämänkin takia vapaaksiostettavien autopaikkojen määrä on rajallinen.

Pysäköintitunnusjärjestelmä ja pysäköintipaikat Joensuun keskustan

asuntoalueilla

Joensuussa on käytössä pysäköintitunnusjärjestelmä neljällä eri alueella. Se mahdollistaa alueella asioivien ja asukkaiden pitempiaikaisen pysäköinnin kadunvarrella. Lyhytaikainen pysäköinti on mahdollista käyttämällä pysäköintikiekkoa. Tunnuksella pysäköintiin tarkoitetut paikat osoitetaan liikennemerkillä.

Asukaspysäköintitunnuksen voi lunastaa kyseisellä alueella vakinaisesti asuva henkilö. Asukaspysäköintitunnus mahdollistaa pysäköinnin ilman aikarajoitusta liikennemerkin lisäkilvessä merkittyinä ajankohtina. Sillä voi pysäköidä sekä asukaspysäköintitunnus- että P-tunnuspaikoilla omalla asuinalueellaan.

Pysäköintitunnuksen (P-tunnus) voi lunastaa kuka tahansa esimerkiksi asiointi- tai työmatkapysäköintiä varten. P-tunnuksen voi ostaa yhdeksi tai useammaksi kuukaudeksi tai vuodeksi kerrallaan. P-tunnus mahdollistaa pysäköinnin tietyllä pysäköintitunnusalueella ilman aikarajoitusta liikennemerkin lisäkilvessä merkittyinä ajankohtina. P-tunnuksella ei voi pysäköidä vain asukaspysäköintiin merkityillä paikoilla.

Asukaspysäköintitunnuksen hinta vuonna 2020 on 105 €/vuosi tai 10,50 €/kk. P-tunnuksen hinta on 200 €/vuosi tai 25 €/kk.

Pysäköintitunnusalueet A ja B sijaitsevat Joensuun ruutukaavakeskustassa. Ne vastaavat rajaukseltaan hyvin tässä tarkoitettua keskustan asuntoaluetta. Vapaaksiostoperiaatteen käyttö on tarkoitus kohdistaa näille kahdelle alueelle. Alueet sisältyvät Joensuun keskustan yleiskaavaan ja siten niillä noudatetaan osayleiskaavan täydennysrakentamisen periaatteita. Jos vapaaksioston periaatteita halutaan myöhemmin laajennettaviksi käyttöön muualla kaupungissa, edellytetään vastaavaa yhteenkytkentää kaavassa hyväksyttyihin täydennysrakentamisen periaatteisiin. Pysäköintitunnusalueet on esitetty liitekartalla.

Pysäköintitunnusalueilla A ja B on autopaikkoja yhteensä noin 2000 kpl (A-alue 705 ja B-alue 1260 kpl). Näistä tunnuspysäköinnin piirissä on nyt noin 605 autopaikkaa, asiointipysäköinnissä noin 340 autopaikkaa ja vapaassa pysäköinnissä noin 1030 autopaikkaa. Pysäköintitunnusta ympäri vuoden käyttävien määrä on ollut vuonna 2019 arviolta 250-300. Määrä on arvio, koska läheskään kaikki käyttäjät eivät hanki tunnusta koko vuodeksi.

Tunnuspysäköintikäytössä olevat autopaikat on mahdollista ottaa vapaaksioston piiriin. Näitä autopaikkoja on nyt siis noin 605. Katujen peruskorjausten yhteydessä tehtävillä poikittaispysäköintijärjestelyillä voidaan lisätä autopaikkojen määrää. Alustavan arvion mukaan voitaisiin tunnuspysäköintipaikkojen määrä kasvattaa enimmillään noin 2000 autopaikkaan (A-alue 705 ja B-alue 1300 kpl).

Samalla autopaikkojen kokonaismäärä nousisi yhteensä noin 2700 kappaleeseen. Tunnuspysäköinnin ulkopuolelle jäävät autopaikat olisivat tavoitetilanteessa aikarajoitettuja asiointipysäköinnin paikkoja. Muutokset tapahtuisivat vähittäin pitkän ajan kuluessa. Muutoksessa siirryttäisiin pikku hiljaa pois vapaasta pysäköinnistä niin, että ilmaisia pysäköintipaikkoja olisi vain aikarajoitetusti asiointikäyttöön.

Liikekeskustan alueella järjestelmänä ovat edelleen velvoiteautopaikat

Joensuun kaupungin liikekeskustan alueella asemakaavoissa on jo aiemmin mahdollistettu autopaikkojen hankkiminen velvoiteautopaikkoina pysäköintilaitoksista. Autopaikat on sallittu sijoittaa keskustan kehän (Suvantokatu - Koulukatu - Yläsatamakatu - Rantakatu) varressa tai sisäpuolella sijaitseviin pysäköintilaitoksiin. Käytännössä tämä on tarkoittanut velvoiteautopaikan hankkimista esimerkiksi Joensuun Pysäköinti Oy:n omistamasta Niskaparkista hintaan 20 000 €/kpl (alv 0%) ja Kiinteistöosakeyhtiö Joensuun Toriparkista hintaan 25 000 €/kpl (sis. alv.). Tämä hintataso on mahdollinen liikekeskustan alueella rakentamisen tiiviyden ja kysynnän vuoksi.

Liikekeskustan alueella järjestelmään kuuluu pysyvän rasitteen perustaminen autopaikkoja tarvitsevan kiinteistön ja niitä tarjoavan rakennuksen välillä. Järjestelmä on siten olennaisesti erilainen kuin tässä esitetty keskustan asuntoalueiden vapaaksiostomalli.

Vapaaksioston hinnan laskentaperusteet

Vapaaksioston hinnan laskentaperusteena esitetään käytettäväksi rakennuskustannuksista ja kohtuullisesta maapohjakorvauksesta muodostuvaa kustannusvastaavuutta.

Kadun varren pysäköintipaikan toteutuskustannus on tässä laskettu kadun peruskorjauskustannusten kautta. Näin saaduista kustannuksista jyvitetään perusteltu osa pysäköintipaikkojen osalle. Asuntokadun liikenteellisenä ratkaisuna laskennassa on pihakatu, jossa on jalkakäytävät kahdella puolella, kapea ajorata autoille ja polkupyörille sekä poikittaissuuntainen pysäköinti. Ratkaisu vastaisi fyysisesti Kauppakadulle toteutettua pyöräkatua, mutta olisi liikenteelliseltä asemaltaan pihakatu.

Kadun poikkileikkaus jakautuu eri käyttöihin niin, että jalkakäytävät käyttävät tilasta 32,6 %, pysäköintipaikat erotuskaistoineen 39,3 % ja ajorata 28,1 %.  Pysäköinti käyttää osaksi myös ajorataa ja toista jalkakäytävää. Kaduilla on tietenkin myös läpikulkevaa liikennettä ja kiinteistöjen suuremman pysäköintipaikkamäärän tarvitsemaa liikennettä. Tasapuolinen kustannusten jakosuhde yleisen liikenteen ja pysäköinnin välillä on hyvin lähellä suhdetta 50-50. Asiaa on havainnollistettu liitteellä.

Pysäköintipaikkojen jako-osuudeksi kadun rakentamisen kustannuksista esitetään 50 %. Tämä tarkoittaa Kauppakadun rakentamisen laatutasossa ja vuoden 2020 hintatasossa 7200 € autopaikkaa kohti. Kadunrakentamiskustannus on 3300 euroa katumetriä kohti.

Lisäksi vapaaksioston hintaan on lisättävä autopaikan tarvitseman maapinta-alan arvo. Keskustan asuntokatuihin rajoittuvilla korttelialueilla tonttitehokkuus vaihtelee keskustan osayleiskaavaa noudattaen välillä e=1...e=2.  Tonttimaana tällä alueella yhden 19 m2 suuruisen autopaikan maapohjan arvo vaihtelee välillä 6840 € - 13 680 €. Vapaaksioston myötä yksityisessä omistuksessa oleva tonttimaa vapautuu autopysäköintikäytöstä asuntorakentamiseen ja yksityinen tontinomistaja välttyy kalliiden rakenteellisten pysäköintiratkaisujen toteuttamiselta tontillaan. Maapinta-alan arvon osalta huomioidaan alentavana seikkana se, että kaupungin omistamalle katualueelle vapaaksiostettuja autopaikkoja ei osoiteta erikseen yksittäisinä paikkoina eikä niitä näin nimetä kenenkään yksinomaiseen käyttöön vaan paikat ovat yhteiskäyttöisiä. Kohtuullisena maapohjan osuutena vapaaksiostohinnasta voidaan edellä mainittujen seikkojen takia pitää 3800 euroa autopaikkaa kohti.

Yhteensä yhden autopaikan vapaaksioston hinnaksi esitetään siis 11 000 euroa.

Kuten aiemmin on kerrottu, autopaikkojen käytönaikaiset kustannukset katettaisiin asukaspysäköintitunnuksen hinnassa ja maksajana olisi käyttäjä.

Ajankohtaisuus

Katupysäköinnin järjestämisen tapa on ollut tarkoitus tarkentaa ensimmäisissä toteutuskohteissa. Keskustan osayleiskaavan voimassa olon aikana on selvitetty kolmessa täydennysrakentamiskohteessa katupysäköintiratkaisun mahdollisuutta. Kaksi aiempaa selvittelyä (Pohjoiskatu 15, Sepänkatu 14) eivät ole johtaneet toteutukseen. Elokuun valtuustossa käsitellyssä Sepänkatu 40 kaavamuutoksessa malli voisi tulla ensimmäisen kerran sovellettavaksi. Kohteessa olisi tarve sijoittaa 7 autopaikkaa tontin ulkopuolelle. Kaavaan on kirjattu mahdollisuus osoittaa nämä autopaikat 200 metrin etäisyydeltä tontista. Ne voidaan osoittaa esimerkiksi muilta kiinteistöiltä rasite perustamalla tai tässä päätöksessä tarkoitetulla vapaaksiostolla asuntokaduilta.

Periaatteet autopaikkojen vapaaksiostosta keskustan asuntoalueen täydennysrakentamishankkeissa

Edelle kirjoitetun perusteella esitetään otettavaksi käyttöön periaate autopaikkojen vapaaksiostosta Joensuun keskustan täydennysrakennettavilla asuntoalueilla seuraavalla tavalla täsmennettynä:

1. Pysäköintipaikan vapaaksiosto on mahdollista Joensuun keskustan pysäköintitunnusalueilla A ja B.
2. Vapaaksiostoon on oikeus vain asemakaavamuutokseen perustuvan merkittävän asumisen täydennysrakentamishankkeen yhteydessä.
3. Vapaaksioston kustannuksista vastaa kiinteistö, jossa täydennysrakentamishanke toteutetaan.
4. Vapaaksiostetut autopaikat pysyvät kaupungin omistuksessa ja yleisessä käytössä eikä niitä luovuteta kiinteistöjen hallintaan.
5. Vapaaksiostosta laaditaan aina kirjallinen sopimus Joensuun kaupungin ja kiinteistön välillä.
6. Vapaaksiostoa koskeva sopimus ei oikeuta kiinteistönomistajaa tiettyyn pysäköintipaikkaan.
7. Yhden autopaikan vapaaksioston hinta on 11 000 euroa.  Hinta vastaa maarakennuskustannusindeksin vuoden 2020 elokuun tasoa ja sitä tarkistetaan sopimuksentekohetkellä vastaamaan silloista maarakennuskustannusindeksin tasoa.
8. Vapaaksiostettavia autopaikkoja saa olla enintään 25 % kiinteistön tarvitsemista autopaikoista. Täsmällinen osuus kirjataan täydennysrakentamista koskevan asemakaavan määräyksiin.
9. Vapaaksioston edellytyksenä on, että myös kiinteistöllä lisätään autopaikkoja vähintään vapaaksiostettavia autopaikkoja vastaavalla määrällä.
10. Kaupunkirakennelautakunta voi tarkistaa tarvittaessa vapaaksioston hintaa, jos tässä määritellyt hintaperusteet osoittautuvat vanhentuneiksi.
11. Kaupunki perustaa vapaaksiostettujen autopaikkojen rekisterin, jonka avulla seurataan, että sovittujen vapaaksiostojen määrä ei ylitä alueella olemassa olevien asukaspysäköintitunnuksella käytettävien autopaikkojen määrää.
12. Vapaaksiostettujen autopaikkojen rekisteriin kootaan lisäksi tieto maksetuista hinnoista. Kaupunki pyrkii käyttämään näin kootut varat asuntokatujen peruskorjauksiin. Peruskorjaukset ajoitetaan ottaen huomioon katurakenteen ja katurakenteessa sijaitsevan tekniikan kunto sekä pysäköintipaikkojen alueellinen tarve. Vapaaksiostosta ei kuitenkaan tule kaupungille suoraa velvoitetta peruskorjata katua eikä muuttaa kadulla olevien pysäköintipaikkojen sijoittelua tai määrää.
13. Autopaikkojen käyttäjä maksaa pysäköinnistä lunastamalla asukaspysäköintitunnuksen kaupungilta kulloinkin voimassa olevaan hintaan.

Vaikutukset täydennysrakentamismahdollisuuksiin

Keskustan täydennysrakentamishankkeiden etenemistä edistää se, että hankkeiden tarvitsemat autopaikat saadaan järjestettyä kiinteistöjen ja asukkaiden kannalta kohtuullisella hinnalla ja kohtuulliselta etäisyydeltä. Tässä esitetyllä autopaikkojen järjestelyllä on mahdollista nostaa yksittäisessä rakennushankkeessa tonttitehokkuutta ehkä e=1,4-1,6:een, kohteen muista ominaisuuksista riippuen. Jos kaikki keskustan 2000 potentiaalista tunnuspysäköintipaikkaa käytettäisiin vapaaksiostoperiaatteella täydennysrakentamishankkeisiin, mahdollistaisi tämä enimmillään noin 200 000 asumisen kerrosneliömetrin rakentamisen kohtuullisilla pysäköinnin järjestämisen kustannuksilla. Neliömäärä vastaa yli 4000 asukasta. Laskelma on toki teoreettinen, mutta antaa kuvan potentiaalista.

Valmistelijat: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen ja kaupungingeodeetti Kalle Sivén / AV

Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus:

Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäisi kaupunginvaltuustolle edelle kirjattujen autopaikkojen vapaaksioston periaatteiden hyväksymistä ja käyttöön ottamista Joensuun keskustan pysäköintitunnusalueilla A ja B asemakaavamuutoksia edellyttävien asumisen täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä.

Päätös:

Hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana.

KH 14.09.2020 § 313 

Kaupunginjohtajan päätösehdotus:

Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä

edelle kirjattujen autopaikkojen vapaaksioston periaatteiden hyväksymisen ja käyttöön ottamisen Joensuun keskustan pysäköintitunnusalueilla A ja B asemakaavamuutoksia edellyttävien asumisen täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä.

Päätös:

Hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana.

Seppo Eskelinen ja Jussi Wihonen poistuivat kokouksesta asian käsittelyn päätyttyä. Varajäsen Jukka Hirvonen saapui kokoukseen. Hannes Rossi siirtyi kokouksen puheenjohtajaksi.

KV 28.09.2020 § 91  

113/02.05.00.01.00/2020  

Ehdotus:

Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää

edelle kirjattujen autopaikkojen vapaaksioston periaatteiden hyväksymisen ja käyttöön ottamisen Joensuun keskustan pysäköintitunnusalueilla A ja B asemakaavamuutoksia edellyttävien asumisen täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä.

Keskustelu:

Asiassa käytiin keskustelu, jossa kuusi valtuutettua käytti puheenvuoroja.

Keskustelussa valtuutettu Marjatta Räty esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja, että ennen asian lopullista päätöstä kaupunginvaltuutetuille järjestetään asiasta iltakoulu.

Valtuutettu Osmo Kokko kannatti Marjatta Rädyn tekemää palautusesitystä.

Päätettyään keskustelun palauttamisen osalta, puheenjohtaja totesi, että kannatetusta palautusesityksestä on äänestettävä teknisellä kokouslaitteistolla, jolloin niiden, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tulee äänestää JAA, ja niiden, jotka kannattavat palauttamista, tulee äänestää EI.

Toimitetussa äänestyksessä annettiin  55 JAA-ääntä,  4 EI-ääntä, yhteensä 59 ääntä.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto on päättänyt jatkaa asian käsittelyä. Tämä jälkeen ei käytetty enää puheenvuoroja.

Päätös:

Hyväksyttiin yksimielisesti.